| 1978


Vuosi 1977 oli ollut kohdaltani onnistunut kilpailuvuosi hyvillä sijoituksilla.

Sijoittumiseni hopealle EM-kilpailuissa edellisenä vuonna hyvin tasaväkisessä kilpailussa harmitti kovasti ja päätin, että tänä vuonna yritän tosissani voittaa EM-kilpailut ja hakea myös MM-kilpailuista parempaa sijoitusta kuin edellisenä vuonna saavuttamaani seitsemättä sijaa. MM-kilpailut kiinnostivat kovasti myös siksi, että kilpailut järjestetään Meksikossa, hienossa loma- ja turistikohteessa Acapulcossa.

Kehonrakennusliiton kilpailukalenteri arvokilpailujen kohdalta oli vuodelle 1978 seuraavanlainen.

- 2.7. EM-kilpailut, Kreikka ja Thessalonikin kaupunki.
- 14.10. SM-kilpailut, järjestäjä Bodonos ry., Kerava ja Jaakkolan koulu.
- 22.10. PM-kilpailut, Ruotsi ja Tukholman kaupunki.
- 29.10. – 5.11. MM-kilpailut, Meksiko ja Acapulcon hieno turisti- ja lomakohde.

Liiton leiritoiminta

Kehonrakennuksen viikonloppuleiri järjestettiin 19 - 20. elokuuta Kuovilan Kisakeskuksessa. Leirin vetäjinä toimivat Jorma Räty, Juhani Nyholm ja Heikki Salonen.

Harjoittelin heti alkuvuodesta hyvin tätä vuotta varten, sillä EM-voitto oli päämääräni. En laskenut painoani edellisen kilpailukauden jälkeen nousemaan kuin noin 5 kg. Tällöin jaksoin jo harjoitella kovalla teholla ja kilpailudietti ennen kehonrakennuskisoja olisi helppo, kun ei olisi niin paljoa enää kiristysvaiheessa pudotettavaa, jotta selviäisi alle 75 kg sarjaan. Tämä parantaisi myös lihaslaatuani.

Koko kevättalven harjoittelin erittäin määrätietoisesti. Työpäivän jälkeen kävin aina kotona syömässä ja tankkaamassa energiaa harjoitukseen ja hieman lepäämässä. Sitten tulin salille noin klo 20 – 21 harjoittelemaan. Kuntoni oli erittäin hyvä jo huhtikuun puolivälissä. Harjoittelin noin 80 kiloisena esim. olkapäille pääliikkeenä niskantakaapunnerruksia seisten levytangolla 100 kg harjoituspainolla, jolla tein 4 x 6-8 toiston sarjoja.

Onnettomuus

Celica hirvikolarin jäljiltä.
Huhtikuun loppupuolella olin menossa kotiin illalla harjoitusten jälkeen noin klo 22.30. Ajoin Lahden moottoritietä jo melko pimeässä, kun ajoin hirvikolarin Viikin maatalousoppilaitoksen kohdalla.

Autostani, joka oli tuolloin Toyota Celica, kuoriutui katto osittain pois ja tuulilasin sivupalkit vääntyivät alas. Hirveltä repeytyi vatsa törmäyksessä. Auto oli veressä ja sisältä matkustamo täynnä hirvenkarvoja. Siinä rytäkässä menetin tajuntani ja tulin tajuihini vasta noin kahden tunnin kuluttua Töölön sairaalassa. Tajuihin tullessani ihmettelin ensin, kun kaikki oli ympärilläni kattoa myöten valkoista. Sitten kuulin jonkun puhuvan jotain hirvistä. Pinnistin muistiani ja yhtäkkiä minulle välähti, että olin menossa harjoitussalilta kotiin ja minun on täytynyt ajaa hirvikolari.

Makasin sängyssä ja minulle oli laitettu niskatuki. En kyennyt nousemaan edes istuma-asentoon sängyssä, sillä niska tuntui olevan lähes poikki ja siihen sattui aivan vietävästi. Siinä maatessani ajattelin, jos olisin nyt kuollut, niin olisikohan se tuntunut mitenkään toisenlaiselta. Niin tietämätön olin kaikesta mitä oli tapahtunut ollessani tajuttomana.

Eräs hauska yksityiskohta liittyy vielä tähän tapahtumaan. Ambulanssi, joka tuli Käpylän paloasemalta kolaripaikalle. Ambulanssimiehinä olivat tunnetut Ojalan painijaveljekset. He olivat asuneet Käpylässä nuorena kuten minäkin, joten tunsimme toisemme. He eivät ihan heti kylläkään tunnistaneet minua siinä hämärässä. Lisäksi oli kulunut monta vuotta siitä kun olimme viimeksi tavanneet.

He yrittivät mitata minulta verenpainetta kuljetuksen aikana, mutta verenpainemittarin mansetti ei riittänyt hauikseni ympärille, eikä siihen voinut pumpata ilmaa. Yhtäkkiä heille selkeni, että helkutti sehän on Räty. Tämän kuulin pitkän ajan kuluttua itse tapahtumasta. Tajun oli vienyt isku päähäni, kun olin ilmeisesti viime hetkessä painanut pääni alas ratin ja oven väliin, jottei hirvi olisi vienyt päätäni. Celican tuulilasin etupalkki, joka vääntyi alas iski päälaelleni valtavan kuhmun ja samalla työnsi ja yritti lyhentää kaularankaani monta senttiä.

Kolarista minulle jäi elinikäinen vamma niskaani. Lisäksi lääkäri sanoi minulle, "jos et olisi harjoitellut niin paljoa ja lihaksesi olisivat olleet heikommat, niin olisit todennäköisesti halvaantunut tai jopa kuollut kaularangan vahingoittuessa pahemmin". Onneksi vamma ei ollut niin paha, että se estäisi painoharjoitusta. Jos olisin ollut painija, niin urani olisi loppunut siihen. Samana yönä Töölön sairaalaan tuotiin nuori mies, joka oli ajanut moottoripyörällä hirvikolarin. Hän oli halvaantunut alavartalostaan. Fysiatrisen osaston johtava lääkäri, tri Pasila, sanoi minulle, että perusta yhdistys hirvikolareita ajaneiden kanssa, joka ajaa hirvien radikaalia vähentämistä, sillä niin surkeita ihmiskohtaloita syntyy hirvien takia.
 
Minut lähetettiin vuorokauden kuluttua kotiin sairaslomalle toipumaan aluksi ainakin pariksi viikoksi. Sadattelin mielessäni huonoa onnea, sillä tästä olisi vain noin kaksi kuukautta kehonrakennuksen EM-kilpailuihin. Kuntoni oli jo nyt hyvä ja ajattelin, että on pakko päästä harjoittelemaan mahdollisimman pian ja kovassa kunnossa mukaan EM-kisaan.

Makasin pari vuorokautta kotona ja tunnustelin niskaa, joka oli tosi kipeä. Kolmantena päivänä päätin lähteä salille ja harjoitella mitä kykenen. Otin niskatuen pois, vaikka sitä olisi pitänyt pitää ainakin noin kaksi viikkoa ja lähdin salille. Koetin tehdä niskantakaapunnerruksia levytangolla. Niskaan sattui niin pirusti ja kykenin tekemään liikettä vain 20 kg tyhjällä levytangolla. Ennen hirvikolaria olin tehnyt liikettä 100 kg:lla. Harjoitus harjoitukselta lisäsin painoa ja pääsin harjoittelemaan liikettä jo 90 kg:lla noin kahta viikkoa ennen kisoja.
Kehonrakennuskuntokin oli vielä entisestään parantunut, kun sitten kuulimme jymyuutisen.

Kreikassa Thessalonikin aluella oli sattunut paha maanjäristys 20. kesäkuuta 1978 ja kehonrakennuksen EM-kilpailut oli peruttu. Vuonna 1978 ei siten järjestetty EM-kilpailuja ollenkaan, joten en päässyt ”voittamaan” kilpailuja. Kaikki vaivannäkö ja loukkaantuneena harjoitteleminenkin oli ollut turhaa. Näinkin voi sattua, vaikka sisua riittäisikin harjoitukseen! Kyllä siinä muutama ärräpää pääsi.

HI-Man Sportin kuntosali syntyi

Hyvän ystäväni ja harjoituskaverini Risto Koivusen kanssa avasimme syksyllä 1978 Pasilaan, Opastinsilta 2:een miesten kuntosalin. Salille ilmestyi harjoittelemaan lajista kiinnostuneita nuoria miehiä, Peter Keränen, Jouni Nordström, Matti Halonen, Jouni Virtamo, Tuomo Ahjokangas, Ilkka Rautavirta, Hannu Selin, Eero Ijäs, Kari Kanninen, Heikki Meriläinen, Alpo Oikarinen ja monia muitakin, joista aikanaan tuli lajin sisällä ja sen kehitykseen vaikuttaneita henkilöitä.
Risto ja Jorma uudella Hi-Man Sport:n salilla
Valvojan pöytä ja asiakaskortistolaatikot sekä puhelin ovat jo paikallaan odottamassa jäseniä. Sali oli noin 159,5 neliön suuruinen ja siellä oli sen ajan mittapuun mukaan hyvät harjoitusvälineet ja erittäin hyvät käsipainot sekä levytangot. Salilla oli myös sauna. Lisäksi salin takahuoneessa oli vesihieronta-allas, joka oli hankittu Kotkan Räkköläisen kautta. Olimme jo Miettisen Velin kanssa aikaisempina vuosina todenneet sen hyväksi.




 
Vähän näkymää Hi-Man Sportin salilta syksyllä 1978

Koko ajan harjoiteltiin uudella salilla kovaa syksyn kilpailuja varten.



Kehonrakennuksen SM-kilpailut Keravalla 14.10.1978

Kehonrakennuksen SM-kilpailuissa 1978 nousi esille uudet juniorit, joista tuli myöhemmin Suomen menestyksekkäitä mieskilpailijoita, kuten esim. Jari Leino ja Jyrki Savolainen. Myös Kantolan Jussi Turusta osoitti olevansa miesten luokassa jo kova kilpailija, sillä liiton puheenjohtajan Heikki Salosen oli tyytyminen hopeaan.






 



Liiton lehdistötiedote SM-kisojen jälkeen - Kuva tulossa

SM-kilpailun jälkeen en ehtinyt harjoittelemaan montaakaan päivää, kun oli jo lähtö Tukholman PM-kilpailuihin.

 
Kehonrakentajalehti, No 1/1979


Jorma Räty - Eino Akkila
Oikealla PM-kilpailujen sarjan alle 90 kg osanottajia vasemmalta oikealle, Jari Leino, Rauno Rinne, Nils-Henrik Steen Norjasta ja Ehrling Wahlgren Ruotsista

Kuva vasemmalla - Kilpakumppanit Jorma ja Eino PM-kilpailujen pumppihuoneen puolella kisojen jälkeen.

PM-palkinnot
Oikealla - Kotimaassa jälleen PM-kilpailujen jälkeen pokaali kädessä sekä pohjekone pehvan alla, jonka sain myös palkinnoksi






PM-kilpailujen jälkeen tulimme oikeastaan vaan kääntymään Suomessa, sillä jo 29.10.1978 oli lähtö Seutulasta MM-kilpailuihin Acapulcoon.

Välissä ei ehtinyt montaakaan kertaa harjoittelemaan ja mielessä oli hieman huoli siitä, miten kykenee säilyttämään kunnon, sillä matkapäiviä oli jo ollut ja tulisi olemaan tämän noin kahden viikon ajanjakson sisällä useita ( 5-6 vuorokautta matkustamista ).








Jorman matkakertomus Kehonrakentaja lehteen.

  yksi sivu tulossa

Hieman kuvasatoa itse Acapulcosta

Kantolan Jussi Acapulcon rannalla.

 
Näkymä hotellihuoneesta
Ostoksilla

Rannalta






Hotellin uima-allas alueelta.

Juhani Nyholm ja Saksan Karl Bloemer, joka kilpaili nyt sarjassa alle 90 kg.
 





















Alla kuva joukkue-esittelystä




Anatominen näkymä edestä.
Tässä menossa vapaavalintainen poseerausohjelma.



Kilpailupaikka oli Acapulco Cultural and Convention Center, joka on iso rakennuskompleksi lukuisine saleineen.

 









Itse kilpailu vietiin läpi THE GRAND TEOTIHUACAN EXHIBIT HALL- hallissa, jonne mahtuu 9000 katsojaa.
Se on yksi kauneimmista teattereista koko Latinalaisessa Amerikassa.





Mike Mentzer
Jorma ja Kantolan Jussi

Samat kaverit


  













 Näkymä hotellilta, jossa asuimme Acapulcon lahden rannalle, joka on täynnä loistohotelleja.


















Alla hotellimme: The El Presidente Hotel in Acapulco.                  
















Alla paikka jossa kävimme katsomassa hurjia hyppyjä kalliolta mereen.



Alla: Juhani Nyholm ja Kreikan edustaja Johannis Kostoglakis, joka kilpaili Jussin sarjassa.
Jussilla oli aina matkoilla mukana kaitafilmikamera. Silloin ei ikävä kyllä ollut vielä videokameroita.


 




















Mike Mentzer rannalla ennen kilpailuja. Hotelli, jossa asuimme näkyy suoran Miken takana  - Kuva tulossa

Kantolan Jussi ja Nyholmin Juhani aurinkoa palvomassa ennen kilpailuja  - Kuva tulossa

Jorma ja Kantolan Jussi Acapulcon rannalla - Kuva tulossa

Liiton lehdistötiedote. Jorma Räty viides MM-kisoissa.  - Kuva tulossa


Muuta liitossa vuoden 1978 aikana tapahtunutta.


18.2.-78 hallituksen kokouksessa päätettiin ehdottaa kansainväliselle liitolle uusiksi painoluokiksi sarjat alle 70kg, alle 80kg, alle 90kg ja yli 90kg. Suomen perusteltu ehdotus hyväksyttiin MM-kilpailujen yhteydessä pidetyssä kongressissa. Vuonna 1979 on kilpailuissa käytössä nämä sarjat. Tämä sopi minulle hyvin, sillä
sarja alle 75kg oli minulle liian pieni.

6.5.-78 hallituksen kokouksessa päätettiin muistaa Suomen Voimanostoliiton puheenjohtajaa Ville Aroniemeä kukkatervehdyksellä 14.5.1978 Villen 60-vuotispäivänä.

9.12.-78 hallituksen kokouksessa Kehonrakentajalehden päätoimittajaksi valittiin Jouni Virtamo ja toimituskunnaksi liiton hallitus.

Loppuyhteenvetona vuodesta 1978 voisin sanoa, että se oli kilpailullisesti kohdaltani ollut hyvin menestyksekäs vaikka EM-kilpailut jäikin voittamatta tai oikeastaan en päässyt edes yrittämään sitä Kreikassa sattuneen maanjäristyksen takia. Saldona vuodelta 1978 oli SM- ja PM-voitot sekä parannus edellisen vuoden MM-sijoitukseeni. Sijoitukseni oli Acapulcossa viides. Vuoden aikana oli sattunut kaikenlaista kuten hirvikolari ja niskavamma. Siitä huolimatta kova treenaaminen EM-kilpailuja varten, maanjäristys Kreikassa, EM-kilpailujen peruuntuminen, oma uusi HI-Man Sportin harjoitussali Riston kanssa, kova treenaaminen hienolle Meksikon matkalle ja vielä paras sijoitukseni täällä MM-kilpailutasolla. Olin oikeastaan tyytyväinen vuoteen. Ajattelin taas treenaavani koko ensi vuoden todella kovaa ja seisovani palkintopallilla vähintään kolmantena sarjassa alle 80 kg.